Siirin D-pentueen tiineys- ja pentupäivis


Lokakuu|Marraskuu|Joulukuu|Tammikuu|Helmikuu

Lokakuu

04.10.2009
Kävinpä taas heittämässä kissalenkin. Siiri oli jo ihan kypsä kolliin, saas nähdä onko mitään saatu aikaiseksi. Kunnon kiimassa se ainakin oli viikko sitten kun sen vein; luulisi nyt, että jotain on saatu aikaan. Tulee taas pitkät kolme viikkoa odotella...

Caritalle pitäisi löytää uusi koti. Se kinaa Siirin kanssa ja on muutenkin vähän rasittava, vähän sellaista teinisähläystä ilmassa. Leikkautus tietysti rauhoittaisi sitä ja se on kuitenkin pakko leikkuuttaa ennen sen lähtöä uuteen kotiin, siis jos se ei mene siitoskissaksi enkä nyt ehkä välttämättä sitä siihen hommaan halua. Ihan kiva ja nätti kissa, mutta mieluummin sohvankoristeeksi.

12.10.2009
Hitto kun tuo Siiri on äreä! Murisee ja ärisee heti jos jompikumpi "pennuista" kulkee edes ohi. Samalta lautaselta voi kuitenkin syödä, mikä on sinänsä hyvä, koska Siirillä näemmä riittää ruokahalua. Melkein voisin veikata ettei tullut hukkareissu, mutta seuraillaan nyt tilannetta.

19.10.2009
Katselin jo viime viikolla Siirin mahanalusta ja kyllä se taitaa tiineenä olla. Nisät punoittavat ja ruokahalua on kuin pienessä kylässä. Ärmätys jatkuu edelleen, ei se minusta viimeksi ollut tuollainen ärrimurri. Täytyy vaan toivoa, että pennuilla on kaikki hyvin eikä ärmätys johdu siitä. Ultraankaan kun ei vielä kannata mennä.

Carita ja Alma ovat varsinainen parivaljakko. Viime viikolla meni mehikasvi, kun Carita loikkasi suoraan keittiön ikkunaan (jahtasi lintuja) ja tipahti tietysti sen päälle. Traakki on myöskin saanut osansa niitten uteliaisuudesta, tosin sen tuhossa on kyllä Nopsullakin osansa. Aamu alkaa sillä, että vierestä kuuluu ensin purrrrr ja jos siihen ei reagoida, niin kuuluu mjäh - silitä! Carita on hienovaraisempi, se tyytyy vaan nuuskimaan ja kehrää vasta kun silitetään. Se on muutenkin luonteeltaan aika paljon Arhan tyyppinen, pysyy mieluummin sivussa ja tarkkailee tilannetta ja tulee paikalle vasta kun on oikeasti jotain riittävän mielenkiintoista.

21.10.2009
Ja nyt alkaa sitten näemmä myös halipulakausi Siirillä eli syliin pitäisi päästä koko ajan ja purrrrr. Pikkukissoille muristaan edelleen, mutta Muru ja Nopsu ovat ihan jees, kunhan vaan tajuavat olla valloittamatta syliä. Zooplussan paketti on jälleen kerran myöhässä, viimeksi se seikkaili Postin (tai mikä %/#! Itella se nykyään on) lajittelukeskuksessa ja tuli vasta kolmannella, ei niin kohteliaalla soitolla asiakaspalveluun. Tarvii varmaan taas tarttua luuriin jos ei ala kuulua.

Vein Pontevan satulankin levennettäväksi; on poni vähän palloontunut tässä toipilasaikana. Onneksi on muokattava satula, uuden osto tulisi turhan kalliiksi ja olisi vaikeaa. Ostin myös vihdoinkin sen Mattesin Correction Padin mistä olen haaveillut jo vuoden, hinta vaan on ollut esteenä ja sikakallis se oli nytkin - satulan levennys on reilusti halvempi. Aika vikkelästi ne sen leventävät, perjantaina on kuulemma valmis. Länkkävehkeillä siihen asti tai ratsastajan laiskuuden tuntien ilman satulaa...
Sivun alkuun

line

mari@karvanaaman.fi