Siirin D-pentueen tiineys- ja pentupäivis


Lokakuu| Marraskuu| Joulukuu|Tammikuu|Helmikuu

Helmikuu

04.02.2010
Säätöä painojen kanssa, taas. Pikkutytöllä ei meinaa millään nousta riittävästi, jättikolli taas nappaa helposti satasen päivässä - ihan vaan tiputtaakseen sen seuraavana. Kirjaan painot ylös edelleen päivittäin, mutta tarkkailen enemmänkin viikkopainoja kuin päiväpainoja, kun jälkimmäisissä ei ole tolkun häivää. Jouluna saamani kaunis punakultainen ruukku tai maljakko, miksi sitä nyt haluaisi sanoa, meni tavaroitten taivaaseen. Sen se vielä kesti kun se pudotettiin alas pikkulipaston päältä, mutta sitä se ei kestänyt kun heti sen perään pudotettiin kotiteatterin kaiutin ja tietenkin suoraan sen päälle. Tämä pentue on kuitenkin ollut suht maltillinen tuhojen suhteen, mutta onhan tässä vielä aikaa...

07.02.2010
Hehee! Onpa näemmä muillakin ihan yhtä hankalaa noitten kuvaaminen. Vantaan porukat kävivät katsomassa penskat ja Pekka koitti kuvailla niitä siinä samalla. Sama tekniikka kuin varmaan kaikilla muillakin eli kuvataan niin paljon kuin ehditään ja toivotaan, että edes 1/10 olisi teräviä. Kohteet kun eivät ole kovin liikkumattomia, paitsi tietenkin Nopsu, joka jähmettyy kissapatsaaksi heti kun ottaa kameran esiin.

Muuten aika tavanomaista meininkiä on ollut näitten kanssa. Hoitotoimenpiteet, kuten harjaus ja kynsienleikkuu sujuvat kitisemättä, ne syövät tabletit kuten kilttien kissojen kuuluu eivätkä pahemmin piippaa kuljetuskopassa. Myöskään peppupesusta ei hirveästi marista, tosin sitä ei onneksi ole jouduttu tekemäänkään hetkeen aikaan.

11.02.2010
Alma näyttää siltä kuin voisi alkaa kiimailla jossain välissä. Toivottavasti kohtutulehdus ei uusi...

13.02.2010
Ja sillä lailla - taas vuotaa ja taas syödään antibiootteja. Maanantaina sitten taas klinikalle. Tästä on pakko päästä eroon jotenkin. Antibiootit on kokeiltu, joten seuraavaksi varmaan vedetään piikit ja toivotaan parasta. Suomeksihan tämä tarkoittaa sitä, että jos tästä nyt ei päädytä leikkauspöydälle, niin seuraavasta juoksusta on pakko astuttaa eli kollivalinta menee väkisin uusiksi.

Pennut riekkuvat kuin heikkopäiset, hirveää rallia eestaas ja siinä välissä nakerrellaan kengännauhat. Suihkuverho meni (tai siis menee sitten kun pennut ovat lähteneet) uusiksi, kun alareuna on täynnä repeämiä ja hampaanjälkiä ja toisessa reunassa on puolimetrinen repeämä. Sain kuitenkin ujutettua Axilurit niille leikin lomassa aika sujuvasti eikä sille edes syljeskelty sen kummemmin. Huonompi puoli tässä riehumisessa on se, etteivät ne malta syödä tarpeeksi - on paljon mukavampaa juosta ja hyppiä ja pyydystää kuin syödä. Kyllähän ne tulevat heti kun niille huutaa "pikkukissaaaat!!" ja ahmaisevat vähän, mutta jatkavat sitten taas touhujaan.

16.02.2010
Käytiin eilen hakemassa piikit Almalle. Aika mielenkiintoisia reaktioita tulee... ELL sanoi, että voi olla oksentelua, kouristelua sun muuta ja aika rajunakin. Meillä se tarkoitti käytännössä järjetöntä ripulipaskaa (jessus mikä haju!) n. puoli tuntia piikin jälkeen ja sama tänään, kun annoin toisen piikin. Se myös väsyttää kissaa ihan selvästi, mutta tuleepahan töhnääkin ulos.

Riiviöt ovat olleet epäilyttävän rauhallisia pari viime päivää, onkohan niilläkin joku ongelma?

19.02.2010
Haettiin pennuille tokat rokotukset ja sirut, joissa on myös lämpömittari. Ei siis enää tappelua kuumemittarien kanssa vaan tyylikkäästi sirunlukijalla vilautetaan ja lämpötila on siinä. Tekisi mieli vaihtaa kaikkien kissojen sirut tuommoisiin... Alma kävi myös näytillä ja todettiin, että kollille vaan. Niinpä se lähtee Espooseen katsomaan, saataisiinko mitään aikaiseksi. Lääkitys on kuitenkin päällä varmuuden vuoksi. Järki lähtee tämän kierteen takia kohta; meni sitten kaikki kevään näyttely- sun muut suunnitelmat uusiksi.

23.02.2010
Virallinen luovutuspäivä oli eilen, mutta yhtäkään pentua en luovuttanut. Torstaina lähtee Dagmær, lauantaina Dagstyrr ja ensi viikolla Dagný. Drengi on toistaiseksi kotona, kunnes sille löytyy sopiva, näyttelyistä kiinnostunut koti. Aika helpot pennut nämä ovat kyllä olleet, ei mitään hirmuisen kummallista missään vaiheessa eikä mitään aivan järjettömiä tuhoja. Seuraavatkin ovat hyvällä onnella tulollaan; Alma ja Pete on kuulemma nähty "silleen". Jos nyt vaikka tätä kautta päästäisiin eroon siitä tulehduskierteestä...
Sivun alkuun

line

mari@karvanaaman.fi