Lokakuu| Marraskuu| Joulukuu|Tammikuu|Helmikuu
01.12.2009
Vaikea, mutta toisaalta hauska tehtävä on suoritettu: pennuilla on nimet. Nimet on otettu muinaisnorjasta ja jokaisella on tietysti merkitys. Tytöt ovat Dagmær ja Dagný, pojat Dagstyrr ja Drengi. Dagmær on yhdistelmä kahdesta sanasta, "dag" ja "mær" eli päivä ja neito. Dagný tarkoittaa uutta päivää. Dagstyrr-nimen loppu ei toivottavasti ole enne, sillä on merkityksenä mm. hälinä, vilske, meteli, temmellys ja taistelu. Drengi taas tarkoittaa nuorta urheaa miestä, sotilasta, joten pojilla on varmasti hauskaa keskenään. Jotkut lempinimet noille luultavasti vielä tulee, pojat ovat ainakin ihan ilmiselvät Tirri ja Renki.
Hiljaisia ja tyytyväisen oloisia kissalapsia ne ovat, ei paljon piippausta kuulu. Siirikin on rauhoittunut pentuhäkkiin niitten kanssa ja sietää jopa Alman, joka meni pitämään sille seuraa. Alma oli ihmeissään pennuista, tuommoisia pieniä hiirulaisia! Muita en ole vielä uskaltanut päästää makuuhuoneeseen, katsotaan pikkuhiljaa.
03.12.2009
Pikkukissat keräävät painoa oikein hyvin, selvästikin maitobaari toimii kunnolla. Ne ovat edellisiin pentueisiin verrattuna hirmu rauhallisia ja tyytyväisiä, häkistä ei juurikaan kuulu piippausta eikä ainakaan vielä tapella sopivasta nisästä vaan ollaan sievästi vierekkäin. Ne suhtautuvat myös punnitukseen paljon rennommin kuin aikaisemmat pennut, ei räpistelyä oikeastaan lainkaan eikä myöskään turhaa kitinää. Ne ovat kädessä kaikessa rauhassa ja nuuskivat, että missäs nyt ollaan. Käsidesi saa ne tosin sähähtelemään, jos sitä on juuri laitettu. Ja perinteisesti tietysti nukutaan kissakasassa, kun emo lähtee asioille. Siirikin on rauhoittunut selvästi viime viikosta, syö hyvin ja toivottavasti ei saa niitä vatsaongelmia, mitä sillä on pentujen kanssa aiemmin ollut.
06.12.2009
Karvanaaman kissala toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää! Itsenäisyyspäivä on sujunut täällä rauhallisissa merkeissä, pikkukissat ovat edelleen epäilyttävän rauhallisia. Ei nisätappeluita, ei piippausta edes vieraan käsissä, ei piippausta punnitessa - tämän on pakko olla tyyntä myrskyn edellä tai sitten niillä on joku ongelma mitä en vaan tajua, eivät ne vaan voi olla noin tyytyväisiä elämäänsä. No, niitten silmät varmaan aukeavat tulevalla viikolla, joten eiköhän sitten ala kuulua ihmettelyä maailman menosta.
07.12.2009
Huh. Ei sittenkään selvitty näistä pennuista ilman mahaongelmia ja haju on huikea. Mikäpä sen mukavampaa kuin herätä pimeänä joulukuun aamuna kissanripulin hirveään hajuun... Oikeasti tuon voisi patentoida sotilassalaisuudeksi ja kaupata parhaiten maksavalle; Afganistanin sotakin ratkeaisi laakista kun vastapuoli pökertyisi kuvottavaan löyhkään ja yrjöilisi vuorauksenkin mahastaan, jos olisi erehtynyt syömään jotain ennen kuin joutuisi siihen hajupilveen.
08.12.2009
Haaauuuukotuuuus ja veeeenyyyyy! Ja uusiksi, kun ei eka kerralla herännyt. Naperoilla alkaa olla jo ihan kissan elkeet, vaikkeivät ole vielä saaneet silmiäkään auki. Drengillä oli jo tosin vähän nurkassa raottumista havaittavissa, muilla ei vielä mitään. Dagstyrrille löytyi jo oma koti Cafun kaverina eli Wäiski saa kaverikseen Tirrin (tai mikä siitä nyt sitten siellä tuleekaan). Ja kun se nyt varmaan toistaiseksi pitää pimpulansa kuten Cafukin, niin eipä ole turhia murheita löytää tytöille sulhasia.
Sivun alkuun
12.12.2009
Ipanoilla alkavat silmät aueta, joskin Dagmær on sitä mieltä vielä, ettei tässä maailmassa ole juuri mitään katsomisen arvoista ja pitää silmänsä tiukasti kiinni. Dagný avasi jo vähän molempia silmiään, mutta toinen on mennyt takaisin kiinni ja minulla on pieni epäilys siitä, että siihen on ehkä voinut osua pieni, terävä kynsi. Täytyy katsoa miltä näyttää ja jos se alkaa rähmiä eikä aukene parissa päivässä, niin täytynee taas soitella klinikalle. Ne ovat myös oppineet kehräämään, vaikkei se kuulosta vielä ihan samalta kuin ison kissan purina. Silmien avautuminen ei ole kuitenkaan tuonut lisämaukuja peliin ainakaan vielä vaan edelleen ollaan aika hiljaisella linjalla.
16.12.2009
Ipanat saivat eilen ekat matolääkkeet ja täysin ilman sotkua! Ja ilman vinkuja! Kynsienleikkuu ei mennyt ihan ilman vinkuja, mutta ilman sähläystä kyllä. Niitä neuloja on pakko leikellä, muuten ne ovat jumissa joka paikassa ja raapivat toisiltaan silmät ja minulta kädet. Kaikki ovat nyt jotenkuten saaneet näkimensä auki ja maailma on ilmeisen kummallinen paikka. Eilen ekan kerran oli havaittavissa painon laskua. Voi olla, että nämä pakkaskelit tekevät sen, että lämmitykseen menee niilläkin enemmän energiaa. Makuuhuoneessa on aika viileää, vaikka siellä on lisäpatterit sun muut.
Ja tässä mallia kaikille niille, jotka väittävät, että pennut tai nuoret kissat riekkuvat. Ei pidä paikkaansa, ne lentävät:
20.12.2009
Ei varmaan mene enää kovin kauan, kun penskat hiippailevat häkistä ulos. Ne mönkivät jo suhteellisen sujuvasti, mutta koska mönkiminen on kivempaa kuin syöminen, punnitsija repii hiuksia päästään ja läträä maidonvastikkeen kanssa. Drengin suurin huvitus on kelliä selällään ja huitoa käpälillään lähintä kissaa ja jos mahdollista, purra tassusta - kieltämättä hiukan huvittavan näköistä, kun se järsii Siirin tassukarvoja ihan huumassa. Tyttelit tulevat häkin ovelle "istumaan" ja ihmettelemään kun menee moikkaamaan niitä, ne selvästi reagoivat tiettyihin sanoihin jo.
24.12.2009
Pikkukissat ovat oivaltaneet, että maailma onkin ehkä isompi kuin yksi koiranhäkki. Ne roikkuilevat häkin ovella, kiipeilevät kirjaimellisesti pitkin seiniä ja yksi rohkea pikkukissa eli Dagný on jo käynyt pyörähtämässä "suuressa maailmassa". Päivä tai pari niin Siiri on ihmeissään vielä niitten kanssa...
25.12.2009
Ja sitten mentiin - kaikki karvapallot viipertävät häkin ulkopuolella ja Siiri kurisee ja kurnuttaa apinan raivolla, kun ne ovat ihan väärässä paikassa eivätkä lainkaan kuuntele, mihin niitten pitäisi sen mielestä mennä. Kieltämättä hätkähdin itsekin, kun huoneeseen tullessani vilkaisin häkkiin, joka olikin tyhjä; missä ne on?! Kaikki nukkuivat yhdessä kasassa lämpöpatterin vieressä, missäs muuallakaan ne olisivat, sehän on niitten vakiopaikka.
Olen koittanut tarjota pennuille kiinteääkin, mutta ne eivät tajua siitä vielä mitään. Maitobaari toimii sen verran hyvin, ettei tarvetta ainakaan vielä ilmeisesti ole. No, sitkeästi vaan, ehkä ne jo ensi viikolla oppivat syömään. Ja jos eivät opi, Siiri syö kyllä.
27.12.2009
Että voi olla vaikeaa yksien kissojen kuvaaminen! Miimii siellä ja miimii täällä eikä pientäkään mahdollisuutta, että ne pysyisivät hiljaa paikallaan. Ja tässä pimeydessä kun on pakko käyttää salamaa, niin homma hidastuu kun sen pitäisi saada latautua välillä ja aaaarrrggghhh! Ehkä odotan suosiolla, että ne käyvät maitobaarilla, kaatuvat sitten tajuttomina jonnekin kuorsaamaan ja nappaan ne sitten.
30.12.2009
Maitobaarin tarjonta on ilmeisesti riittävän runsasta edelleenkin, koska kiinteä ei voisi vähempää kiinnostaa. Ihan sama mitä vie tarjolle, niin vastaus on yök, en syö. No, kait ne ennen luovutusta aloittavat jossain vaiheessa... Nämä ovat jotenkin muutenkin hirmu hitaan tuntuisia pentuja jos vertaa edellisiin, ne ovat paljon rauhallisempia eivätkä riiviöi - ainakaan vielä - läheskään niin paljon kuin edelliset ovat tehneet. Tai sitten vaan aika kultaa muistot ja nyt on tylsää kun nuo eivät tee mitään. Ne nukkuvat kuljetuskopassa tai lämpöpatteri vieressä, tassuttelevat ympäriinsä ja painivat ehkä kaksi minuuttia kerrallaan ja siinä se. Jaa niin, Tirrihän kyllä retuutti hiirtä tänään ja Dagmær tappoi huumassa eilen mintturottaa (otin sen sitten pois, ei vielä "huumeita" noin pienille :) ).
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
