Maaliskuu|Huhtikuu|Toukokuu|Kesäkuu|Heinäkuu|Elokuu
02.04.2008
Kollilasta tuli tekstari. Siirin pepa nousee ja tamppaa takajaloilla, bueno homma! Nyt onkin enää kyse vain siitä, tajuaako nuori ja kokematon kolli hoitaa hommansa. Siiri on periaatteessa aika helppo tapaus ja viime vuonna molemmat olivat yhtä kokemattomia, mutta lopputuloksena oli silti neljä pentua. Nyt pidetään peukkuja, että luonto ajaa tikanpojan - tai tässä tapauksessa kissanpojan - puuhun. Aktiivista peliaikaa on lauantaille asti, silloin ajelen hakemaan Siirin takaisin kotiin. Pyysin kollilan emäntää kertomaan pojalle, että vien sille pussillisen katkarapuja, jos se hoitaa hommansa. Ehkä lahjonta tehoaa siihen, jos Siirin vikittely ei.
04.04.2008
Tänään ne on nyt sitten vihdoin ihan nähtykin iltapäivällä(?) tositoimissa. Olisi vaan kiva tietää onko jotain tapahtunut myös aiemmin, että tietäisi, mikä on oikea astumispäivä eli mistä aloitetaan laskeminen. Päiväkin kun voi olla ratkaiseva, jos mahdolliset pennut sattuisivat syntymään reilusti etuajassa. Haen Siirin huomenna illalla kotiin, joten niillä on joka tapauksessa ainakin 1.5 vuorokautta aikaa huseerata. Meilin kanssa tuloksia saatiin yhdessä vuorokaudessa ja näillä on kuitenkin 12 tuntia lisäaikaa. Täytyykin muistaa ottaa kamera mukaan, että saa kollista kuvia.
05.-06.04.2008
Kissanhakupäivä, takaisin kotona 01.20 yöllä. Kaikkiaan 12 tuntia ja 920 kilometriä. Niistä 12 tunnista 2.5 meni taukoihin ja kissanhakuun. Eipä ole juuri muistikuvia viimeisistä 200 kilometristä; jos menee uusinnaksi, pitää miettiä joku järkevämpi tapa kuskata kissaa edestakaisin. Kolli oli kuitenkin komea, sen takia ehkä kannattikin ajaa tuhannen kilometriä.
Siiri on nukkunut suurimman osan päivää. Vähän se jaksoi leikkiä Arhan kanssa ja jutella Murulle, mutta muuten on kyllä mennyt ihan lepäillessä. Nyt vaan sitten katsotaan, kuinka käy. Kolmen viikon päästä nähdään viimeistään; joko se juoksee tai sitten ei ja jos ei juokse, pitäisi näkyä myös nisissä. Periaatteessa pitäisi kyllä nähdä jo aikaisemmin onko tuloksia tullut, koska ainakin viime vuonna onnistuminen näkyi suoraan Siirin painossa. 3.2 kg (laiha kujakatti, painoi helmikuussa ennen juoksuja aika paljon enemmän) on lähtöpaino, viikon päästä voi olla jo eri lukemat.
10.04.2008
Siiri saa ihmeellisiä hellyyskohtauksia. Se piippaa verkko-ovella, että syliiiiin ja kun sinne sitten menee, niin alkaa hirmuinen kehräys ja puskeminen. Saattaa myös tulla puskemaan ja kehräämään (ja puremaan), kun lueskelen illalla. Toisaalta taas se juoksee karkuun, kun itse haluaisin ottaa sen syliin tai rapsutella. Ota siitä sitten selvää... Olen koittanut seurailla sen syömisiä, mutten ole kyllä huomannut mitään eroa sen normaaliin syömiseen. Samanlainen kurja nirsoilija kuin ennenkin.
Arskalta lähti sitten pallit. Toinen kives oli hukassa vatsaontelossa, joten tuli vähän pitempi leikkaushaava. Samalla meni tietty pojalta Tampereen näyttely sivu suun, kun mahassa ei ole karvoja. Toipuminen tuosta kuitenkin kestää vähän pitempään, niin turha stressata kissaa. Näyttelyitä tulee uusia. Täytyy varmaan käydä katsomassa sitä toukokuussa, kun omat kissat kuitenkin lähtevät Treelle.
Sivun alkuun
11.04.2008
Armikin pääsi äänekkäistä naistenvaivoistaan eroon eläinlääkärin ystävällisellä avustuksella, joten molemmat nuoret raitapaidat kulkevat nyt sitten hetken aikaa tötsä päässä ja/tai sukka päällä. Aika hauskaa sinänsä, Siiri on kiimassa tosi hiljainen eikä Arhastakaan mitään kurinaa kummempaa saa irti, mutta Armi kuulemma huutaa kuin hyeena. Pörrihän oli aikanaan tosi äänekäs eikä sitä kiljumista kauaa kuunneltu. Käväisin tässä yhtenä päivänä vilkaisemassa Meilin siskon penskat ja siskohan mourusi yhtä komeasti kuin veljensäkin; en ihan tuollaista ääntä osaisi omiin tyttöihini yhdistää. Kollin kuuluukin mouruta (paitsi silloin kun minulla menee hermot), muut pysyköön kurnimislinjalla.
Siiri oli yöllä nakerrellut lihaa ihan kohtuullisesti ja otettiin aamulla vielä "hemmotteluhetki" eli Siiri istui sylissä ja söi lihanpalasia kädestä. Se onneton oppi siihen silloin toissasyksynä sen matolääkerumban yhteydessä ja viimekeväinen pakkoruokinta vaan vahvisti sitä. No, välikö sillä, kun se nyt kuitenkin taas suostuu syömään myös sieltä kupista. Voihan sitä pientä kissaa aina välillä vähän hemmotellakin...
14.04.2008
Jos vaaka ei kauheasti valehtele, Siiri painaa 3.4 kg. Se kyllä kävi juomassa juuri ennen punnitusta, mutta siltikin se tarkoittaisi hakuviikonlopusta +200g. Positiivista, näinköhän olisi sittenkin nuori kolli osannut hoitaa hommansa...
16.04.2008
Hellyyskohtauksien saaminen näemmä jatkuu. Mikäs siinä, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että köllin kehräävän kissan kanssa hetken. Hellyyspuremiset se voisi kyllä jättää väliin, vaikkei se tietenkään tosissaan purekaan. Siiri on selvästi saanut lihaa luitten päälle, koska enää eivät lonkkaluut tunnu silittäessä ikävästi käteen. Jos se vaikka taas tiineyden aikana vähän kasvaisi, viimeksi tuli reilusti korkeutta ja pituutta lisää. Niitä voisi tulla nytkin, mutta sitäkin enemmän toivoisin sille massaa (mitä se ei siis tule saamaan ennen leikkausta).
Jättikatti - kävin Meilin kanssa viimeksi pihalla joskus maaliskuun alussa, kun oli vielä lunta maassa. Nytpä ei enää valjaissa säätövara riitä, joten ulkoilut on ulkoiltu, kunnes löydän sille jostain isommat valjaat. Tarvii varmaan hommata jotkut koiranvaljaat seuraavaksi. PetExposta varmaan löytyy sopivat.
Sivun alkuun
17.04.2008
Mikä %&#!!" siinä on, ettei %&#%! voi käydä puhtaalla hiekkisellä pissillä vaan on pakko liruttaa sen viereen??! Jälleen kerran siis pestään kylppärin lattiaa, kun arvon herra oli yöllä katsonut paremmaksi käydä lattialla kuin hiekkiksellä. Onneksi on tuo hajunpoistoaine jonka voi laittaa pesuaineen kaveriksi, mutta siltikin kyrsii taas oikein pahemman kautta. Jos tuolle stanalle ei olisi jatkokäyttöä, niin siltä lähtisi pallit välittömästi.
21.04.2008
Siirillä nisät punoittavat siihen malliin, että taitaapi olla pentuja tulossa kesäkuussa. Ruoka maistuu ja tulee edelleen niitä hellyyskohtauksia. Täytyy käydä ensi viikolla ultrassa, niin saadaan varmistettua, että mahassa oikeasti on jotain eikä tämä ole pelkkää hämäystä. Tässä vaiheessa voinkin sitten paljastaa kollin, joka on.... Chakin Bertie alias Arttu, NFO e 09 22, cremetabby/valkea jättikatti. Kokoa ja turkkia löytyy vaikka muille jakaa ja luonne on aivan uskomaton. Silmissä olisi vähän toivomisen varaa, mutta täydellistä kissaa ei ole vielä keksittykään. Yhdistelmästä haetaan ensisijaisesti kokoa, luonne on ipanoilla varmaan kohdillaan kun vanhemmat ovat molemmat niin hyväluonteisia. Sitten jos vielä saisi paljon turkkia ja isot korvat ja Siirin silmien muodon ja Artun silmien värin, niin olisi aika hieno homma. Ja yksi kilpparityttö kiitos.
27.04.2008
Loistava näyttelyviikonloppu! Meili valmistui lauantaina EC:ksi ja oli yllättäen VP. Sunnuntaina se oli ainoa kissa väriryhmässään, mutta päivän ylläri tuli TP-valinnassa, josta se lähti paneeliin. Paneelissa se käyttäytyi oikein mallikelpoisesti eikä edes kuseksinut; lauantainahan se lirautti Kassin pöydälle niin, että meni arvostelusetelit ja kaikki. Ei sentään osunut ihmisiin tällä kertaa... Assari tuumasi, että vähän painava kissa, vaikkei pikkupoika paina kuin reilut 5.5 kg.
Arha sai serttinsä kumpanakin päivänä, vaikka käytös oli kaikkea muuta kuin hyvää. Se sähisi ja murisi koko lauantain myös häkissään, sunnuntaina se oli sentään häkissä suht iisisti. Mielenkiintoista, täytyy vähän katsoa mitä sen kanssa tekee. Ihan itsepäisyyttäni käytän sen kyllä IC:ksi asti, sen jälkeen tuollainen käytös evää sertin lähes satavarmasti. Se ei onneksi ainakaan vielä käy kiinni, mutta ei välttämättä ole sekään piste kovin kaukana. Toisaalta näyttelypaikka oli tosi meluisa ja levoton, kun messarissa oli samaan aikaan PetExpo ja Lapsimessut(!!!, kukahan opettaisi vanhempia kasvattamaan niitä kauhukakaroita), joten Pirkkahallissa voi toukokuussa olla taas jo ihan eri meininki.
Sivun alkuun
28.04.2008
Paperitöitä. Onneksi on itsellä tuo monitoimilaite, niin saan Meilin valmistumisilmoituksen setelikopioineen menemään jo tänään. Printtasin myös SUROKin ilmoittautumiset, vaikka saankin ne postiin vasta perjantaina. Ovelaa, kun karsimisperustetta on muutettu ilmoittautumispäivän mukaan. Siinä on varmaan takana joku sellainen juttu, että kun karsitaan maksupäivän perusteella, ihmiset maksavat ajoissa ja lähettävät ilmot sitten kun muistavat (jos muistavat). Siinä on sihteerillä kiva homma arpoa, että maksuja on x kpl, mutta ilmoittautumisia vain y kpl. Meillä on kyllä penskat silloin, mutta ne ovat jo parikuisia ja näyttely on hyvä paikka markkinoida niitä. Ja jos Arhalle vaikka saisi sertin sieltä; oletuksena siis, että Tampereelta tulee kaksi serttiä.
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
