Maaliskuu|Huhtikuu|Toukokuu|Kesäkuu|Heinäkuu|Elokuu
1.5.2007
Kolliparka on nyt sitten Inupekt Forte-kuurilla muutaman päivän mahansa takia ja tavallistakin tiukemmassa tarkkailussa. Jos massu ei ole ensi viikolla kunnossa, niin käydään klinikalla katsomassa, löytyisikö jotain muuta syytä kuin stressi.
4.5.2007
Eilen olikin taas kissanpesupäivä. Meili on aika kalju, kaulurista ja pöksyistä ei ole tietoakaan, mutta käydään nyt kuitenkin katsomassa mitä Bjarne on kollista mieltä. Plaah, jotenkin ei yhtään huvittaisi lähteä ajamaan Kuopioon huomenna, mutta kai se on mentävä kun on hotellikin jo maksettu. Tulee kissallekin pitkä matka autossa, saas nähdä miten pojalla pää (ja maha) kestää.
Siirillä on hieno pieni pallomaha ja ihan selvästi siellä tuntuu palleroita, kun se lojuu kyljellään jossain. Itse en vielä ole varsinaista liikettä tuntenut, mutta kaitpa ne alkavat pikkuhiljaa liikkua; ainakin Siirin ärjykohtauksista voisi ehkä päätellä jotain tapahtuvan. Kattiparka, itsekin ihan hämillään omasta olotilastaan.
5.5.2007
Ajeltiin Meilin kanssa Kuopioon. Ennen Jämsää jo alkoi kopista kuulua pahaenteinen byääk ja meinasinkin pysähtyä Jämsässä, mutta totesin sitten, että vahinko on jo tapahtunut ja ajoin suoraan Vaajakosken ABC:lle, jossa pidettiin pieni tauko. Sieltä jatkettiin kohti Kuopiota, jossa ajaminen tapahtui lähinnä perstuntumalta ja näkömuistin perusteella - minkäänlaista karttaa kun ei paperilla ollut ja siinäkin kylässä on ihan riittämiin yksisuuntaisia katuja. Ekalla yrityksellä kuitenkin selvittiin hotellille asti.
Huoneessa iskin ensi töikseni Feliwayn seinään sillä toiveella, ettei kollipoika kusisi joka nurkkaa siitä huoneesta ja olisi muutenkin rauhallisempi. Pari tuntia siinä ihmeteltiin ja jätin sitten Meilin itsekseen, kun lähdin syömään. Takaisin tullessani katti lojui ihan tyytyväisen oloisena huoneen pöydällä. Myöhemmin se suostui jopa syömään vähän ja käymään laatikolla - oli raukka pantannut koko päivän ja sen kyllä huomasi!
6.5.2007
Kollipoika nukkui vieressä koko yön. Se on kyllä vähän turhan lämmin unikaveri; nukkuisi edes jalkopäässä, mutta eeeiii, ihan kyljessä kiinni pitää olla. Ennen kahdeksaa lähdettiin arpomaan reittiä Lemmikkiareenalle ja sekin löytyi toisella yrittämällä. Jos puusilmä kuski olisi katsonut ympäristöään vähän tarkemmin, olisi varmaan löytynyt ekalla, kun oli jopa postikortin kokoinen opaste liimattu tolppaan kiinni.
Aika hikinen päivä tuli, kun tila oli jokseenkin pieni ja tosi matala; onneksi kissoja ei ollut kuin reilut 250. Meili sai serttinsä ja kehut käytöksestään. Bjarne kirjoitti arvosteluseteliinkin, että "hieno luonne, makaa pöydällä!" Paneeli alkoi vähän myöhässä, mutta se vedettiin sen verran vikkelästi läpi, että pääsimme lopulta lähtemään jo ennen viittä. Sitten ei muuta kuin nokka kohti Hämeenlinnaa ja hanaa - kolmessa ja puolessa tunnissa näemmä selviää Kuopiosta Hämeenlinnaan kun ei pidä taukoja eikä jää jumittamaan rekkojen taakse.
Meilikin jää nyt näyttelytauolle, kun saatiin sillekin kotimaan sertit täyteen. Seuraavaksi lähdetäänkin sitten ulkomaille syys- tai lokakuussa, riippuen vähän Siirin kunnosta.
Sivun alkuun
8.5.2007
Siiri ottaa painoa hitaasti, mutta varmasti. Edellisestä punnituksesta on tullut parisataa grammaa lisää, joten yhteensä +900g. Minun puolestani voisi ihan hyvin tulla vielä toinen mokoma lisää tai mieluummin vielä enemmän, kun se on sellainen onneton laiheliini.
9.5.2007
Siiri on nyt sitten madotettu taas kerran, toivottavasti ei mene maha kovin pahasti sekaisin. Liika on aina liikaa ja sekin on kuitenkin säännöllisesti madotettu, joten matosia ei edes kaiken järjen mukaan pitäisi olla. No, eivätpähän ainakaan pennut saa matoja emoltaan.
10.5.2007
Ja sarjassamme "Kissa on helppo lemmikki, osa x": Siiri tuli pahoinvoivaksi matolääkkeestä, joten keittiön matto menee pesuun. Nähtävästi pesen myös makuuhuoneen parketin jälleen kerran. Kolli on Tylosin-kuurilla mahansa takia, joten sille pitäisi koittaa tunkea hirveän kokoinen kapseli kaksi kertaa päivässä kurkusta alas. Teoriassa helppo homma, mutta tiedänpä vaan mitä tapahtuu, jos se onnistuu vahingossa puremaan kapselin rikki - ja taas pestään lattioita, tällä kertaa kissan kuolavaahdosta. Ihan syvältä koko homma...
14.5.2007
Hoh, loppuisi jo tuo antibioottikuuri. Käy sääliksi pientä kissaraukkaa, kun kauhean kokoisia kapseleita pitää tunkea kurkusta alas. Toistaiseksi on mennyt hyvin, mutta kyllä joka kerta hirvittää, että mitäs jos se nirhaisee takahampaillaan sen kapselin rikki. Massu on kyllä parempi, että sikäli ihan ok, mutta kuitenkin...
Siiri Suurtuho oli taas asialla ja kohteena tällä kertaa olohuoneen antiikkimaton hapsut. Ensinnäkään en ymmärrä, miten se enää mahtuu sen mahansa kanssa nojatuolin alle, mutta niin vaan mahtuu. Toiseksi en tajua, miksi ne maton hapsut ovat tappolistalla nimenomaan sen nojatuolin alla? Toisella puolella huonetta olisi reilut kolme metriä hapsuja ihan vapaasti saatavilla ja samallakin puolella reilut kaksi metriä, mutta silti pitää ängetä sen tuolin alle repimään niitä?? Ja niitä on myös revitty; käytännössä matossa on nyt puolen metrin pätkä kokonaan hapsuttomana. Nyt sitten selvisi se mystisten langanpätkien arvoitus, kun ihmettelin jo aiemmin, että mistä tulee tämän väristä ja pituista narunpätkää, joka on levitelty pitkin huushollia.
Täytyy tänään pystyttää Siirille pentuhäkki. Se vaan on niin hillittömän iso, että pitää ensin tehdä sisustuksellisia muutoksia, että saan sen mahtumaan makuuhuoneeseen. Sitten pitäisi jostain metsästää sisälmykset siihen ja toivoa, että Siiri viihtyisi siellä jopa niin hyvin, että synnyttäisikin sinne. Linctuksesta voisi saada isoja kroonikkovaippoja, ne voisivat olla aika näppäriä erityisesti synnytyksen aikaan.
Sivun alkuun
18.5.2007
Tiineyspäivä 52. Olin eilen TUROKin kasvattajakurssilla ja tuli taas uutta mietittävää mm. astutussopimusten ja muitten osalta. Kävipä mielessä sellainenkin juttu, että Siirihän vain repi ne hapsut matosta, muttei syönyt niitä vaikka normaalisti nakertelee esim. huovista hapsut. Nyt se lankakasa oli vain kasattu nojatuolin alle eli neiti vissiin haluaisi tehdä pesän sinne - ei käy! Onhan se kivan pieni ja ahdas ja varmaan turvallisen tuntuinen paikka, mutta nyt saa kyllä luvan etsiä itselleen muun pesäkolon. Häkki on pystyssä ja Siiri on kyllä käynyt siellä torkkumassa pariin otteeseen, joten ehkä mahdollisesti hyvällä säkällä se voisi haluta myös synnyttää sinne. Taidan varmuuden vuoksi valmistella sille kyllä kuljetuskopankin, koska sekin on Siirille jostain syystä viihtyisä paikka.
Jotenkin alkaa lievää huolestumista olla ilmassa ja taas ne satamiljoonaa "entäs jos"-kysymystä... Teoriassa mitään ongelmaa ei kai pitäisi olla eikä tulla, mutta mitäs sitten jos tulee? Ja shoppailemaankin pitäisi varmaan kohta lähteä, nykyinen digivaaka on syvältä ja hankintalistalla on kaikkea muutakin oleellista, kuten pennuille matalampi hiekkis (jota ne eivät edes tarvitse muutamaan viikkoon, mutta kuitenkin). Ääh. Paniikki iskee kohta...
21.5.2007
Hehee, onpahan nyt pennuille hiekkis. Ihan hirveä, sellainen kammottava limenvihreä hirvitys Ikeasta! Siinä on kyllä sellainen lisäreunus, mutta sehän ei tietenkään sovi siihen ja kaupan päälle tuli vielä lapio, jolla ei taatusti saa mitään nostettua lootasta pois. Mutta alaosa on hyvä, riittävän iso ja riittävän matala, joskin sehän tietää sitä, että Siiri kyllä kaivaa puolet hiekoista lattialle, mutta se tekee sen jo nyt korkeammankin lootan kanssa. No, ei paha parin euron sijoitukseksi, mutta väri on kieltämättä aika muikea. Jos ipanat eivät opi laatikolle, sen täytyy johtua siitä, että niitä(kin) yököttää se väri. ;)
Siirillä on nyt elopainoa 4.3kg eli 1.3kg on tullut lisää ja jos lasketaan sen 65 päivän mukaan niin kymmenen päivää olisi vielä jäljellä eli varmaan mennään sinne puoleentoista kiloon. Massu näyttää tasaiselta kummaltakin puolen, joten voisi veikata, että kummallakin puolella on yhtä monta pentua eli menisi silloin neljällä pennulla ultra-arvauksen puoliväliin. Koitin eilen saada siitä kuvia yläpuolelta, että näkisi sen massun (sivusta ei huomaa mitään), mutta sehän oli ihan toivoton yritys. Ei se pysy paikallaan niin pitkään, että siitä saisi yhtään terävää kuvaa.
22.5.2007
Täytyy miettiä, mitä kaikkea on vielä hankkimatta synnytystä varten; pennuillehan voi ostaa roinaa myöhemminkin. Synnytykseen kun tarvitaan ainakin
digitaalivaaka - on, mutta se on liian herkkä liikkeelle. Luultavasti toimii ekan viikon ajan, mutta kunhan pennut alkavat liikkua enemmän, se ei riitä
synnytyspesä - on, mutta sen kelpaamistahan ei voi vielä tietää
pesään alusia - on ja ei, pitää muistaa ostaa niitä kroonikkovaippoja
pyyhkeitä - on, ne Ikeasta ostetut pitää pestä, nehän on tähän ihan loistavat
talouspaperia - on
desinfiointiainetta - teoriassa on Septidineä, mutta ei hajuakaan missä. Neoamiseptiä on varmasti, mutta se ei ole järin kätevä pullo, Septidinen suihkupullo olisi parempi
Betadinea, lankaa ja topseja napanuoriin - ei ole enkä taida hankkiakaan, Siiri luultavasti puree ne poikki ennen kuin ehdin edes reagoida
kello, kynä ja paperia - kännykässä on kello, pitäisikin muuten vaihdattaa patterit siihen rannekelloon
roskapussi - on
sakset - on, tosin ne paremmat on vissiin jossain jemma-nimisessä paikassa, kun ei ole näkynyt taas
lämpöpatja - tuskin tarvitaan, heitän sitten lämmintä vettä pulloon jos siltä näyttää
kissanmaidonvastiketta & syöttövälineet - ei ole. Vastiketta voisi ostaa varmuuden vuoksi ja ES:lta voisi kysäistä, josko saisi paniikissa lainaan välineet ja mielellään myös syöttöapua
ELL:n numero - on ja ei, pitää neuvotella klinikan kanssa synnytyspäivystyksestä kun paikalliset päivystävät eivät tiedä kissoista mitään
kamera - on, kaksin kappalein. Pitää vaan muistaa ladata akut ettei käy vanhanaikaiset
Nutriplussaa ja/tai A/D:tä Siirille - on, tosin ei taida kelvata kumpikaan
Ostoslistalle siis uusi vaaka, ne vaipat, Septidine sikäli jos sitä ei löydy ja maidonvastike. Lisäksi pitää käväistä klinikalla neuvottelemassa synnytyspäivystyksestä.
24.5.2007
58 päivää täynnä. Teoriassa pennuilla on nyt mahdollisuus selvitä hengissä, vaikka syntyisivät tänään (mitä ei kyllä onneksi taida tapahtua). Jotenkin on vähän epätodellinen olo, toisaalta haluaisi, että ne syntyisivät jo, toisaalta taas epäilyttää, mihin sitä tulikaan ryhdyttyä. Siiri jaksaa edelleen hyppiä ja riekkua ihan sujuvasti pallomahastaan huolimatta ja tappaa nytkin vaarallista lohkopalloa. Täytyy viimeistellä häkin sisustusta ja laittaa sinne ne pahvit etteivät pennut pääse tunkemaan päitään "kaltereitten" väliin. Pää hajoaa tähän odotukseen...
25.5.2007
59 päivää. Ihmettelin kun nappasin Siirin aamulla syliin, että jotain karheaa tuntuu takapuolessa ja kippasin kissan ympäri, että vilkaisen vähän. Aavistus kuivunutta verta karvoissa (siitä se karheus), mutta suurempi ylläri oli kellertävä, paksu lima, jota siltä tuli. Limatulppa siis on ilmeisesti nyt sitten irronnut. Päivä, kaksi, viikko? Minun tuurillani ne tietysti syntyvät juuri silloin, kun olisi jotain tärkeää (pari laulukeikkaa tulossa).
Painoa Siirillä oli tänä aamuna 4.6kg, jos vaaka ei kovin paljon valehtele. Se tarkoittaa sitä, että se on neljässä päivässä saanut 300 grammaa lisää painoa, mikä on kyllä aikamoinen suoritus (ja kieltämättä tuo mieleen kohtutulehduksen mahdollisuuden, mutta vuoto ei näytä märkäiseltä eikä haise millekään). Jos se panttaa pentuja vielä muutaman päivän ja ottaa painoa samaan tahtiin, se on yli viiden kilon synnyttäessään.
Käväisin myös klinikalla juttelemassa synnytyspäivystyksestä, kun täkäläiset päivystävät tuppaavat olemaan vähän lehmälääkäreitä. Aikamoiset hinnat: 50€/vrk ja 200€/vkl. En nyt suorilta ruvennut varaamaan päivystysaikaa, täytyy miettiä ensi viikolla, jos alkaa tuntua siltä. Siirihän joka tapauksessa synnyttää kuitenkin sellaiseen aikaan, ettei mikään ell-asema ole auki ja päivystävä on jossain lehmän keisarinleikkauksessa.
28.5.2007
62. päivä. Joko sillä on ADHD-pentuja mahassa tai sitten tuon mylläyksen voisi laskea esipoltoiksi. Pennut ovat selvästi ylempänä nyt, mutta varsinaisesti mitään synnytyksen alkuun viittaavaa ei ole havaittavissa tai siis ainakaan minä en huomaa mitään.
29.5.2007
Mylläys jatkuu edelleen ja mahassa on nisien kohdalla hienot "raidat" eli ilmeisesti maito alkaa laskeutua nyt. Siiriä sylettää selvästi, kun se ei pääse makuuhuoneesta muualle enkä anna sen riekkua muitten kissojen kanssa. Vinkuhiiri tuo sentään vähän lohtua vankikissan ankeaan elämään.
30.5.2007
Limaa, taas. Ja hirmuinen hinku muitten kissojen perään. Päästin Siirin hetkeksi muitten kanssa yhteen ja saman tien se änkesi Murun kainaloon pestäväksi ja pesi samalla Meilin naaman. Sosiaalisia suhteita, toistaiseksi... Menee hermot tähän odotteluun ja yökukkumiseen, voisi jo synnyttää ne ipanansa, että pääsisi taas normaaliin rytmiin kiinni. Olen muutenkin herkkäuninen ja nyt herään joka ikiseen pieneenkin tuhahdukseen, minkä se päästää.
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
