Syyskuu| Lokakuu| Marraskuu|Joulukuu
02.09.2010
VIHDOINKIN. Tätä on odotettu. Neljä ja puoli kuukautta kohtutulehduksia, lukemattomia eläinlääkärikäyntejä, kaksi valeraskautta ja nyt viimein - tiineenä ihan satavarmasti. Ultrassa pieni pennunalku vilkutti iloisesti kohdusta ja sille on sisaruksiakin tulossa. Nyt vaan sitten toivotaan, että kaikki menee hyvin ja saadaan eläviä ja terveitä pentuja.
Alman tissit ovat aivan järkyttävän kokoiset, ne ovat valehtelematta oman pikkurillini pään kokoluokkaa. Siirillä ei ole edes imettäessään ollut tuollaisia utareita. Se syö hyvin ja se näkyi myös ultrassa, massussa on sen verran vararavintoa ettei meinattu saada kuvia lainkaan. No, parempi näin; luurankokissoja ei ole kiva katsoa (eikä syöttää, sitäkin on joskus ollut pakko harrastaa) ja eiköhän tuosta osa häviä imetyksen myötä. Muutenkin Alma on hyvällä tuulella, leikkii pikkukissan kanssa ja tulee syliin kehräämään. Ja märisee jos ruokaa ei tule tarpeeksi vikkelästi...
05.09.2010
Oltiin eilen pikkukissan kanssa Tampereella sen ekassa näyttelyssä. Se oli ihan sitä mieltä, että tietysti kaikki ihmiset olivat tulleet sinne vain ja ainoastaan ihailemaan juuri sitä. Hyvä homma ja purrrrrr! Oli kyllä varsin rento ja peloton katti. Aamulla se tosin vetäisi herneet tai itse asiassa Virkonit nenäänsä ja sai hirmuisen slaagin siitä hajusta. Sen seurauksena minun vasen käteni on hiukan repaleinen, mutta näitä sattuu. Nytpä ainakin tiedän, ettei se pidä siitä hajusta ja pystyn totuttamaan sitä siihen. Yhdistykset voisivat kyllä Virkonin sijaan käyttää vaikka Hygisoftia tai hillittömän laimennussuhteensa takia halpaa GLDN:ää, jota käytän itse. Se kun ei haise millekään ja listii kaiken oravaa pienemmän.
06.09.2010
Pikkukissasta taitaa muuten tulla ehkä aika iso. Kokoa ei oikein tajua, ennen kuin katsoo sitä jonkun muun vieressä. Ikää siis nyt viisi kuukautta ja se on jo nyt lähes yhtä korkea kuin Bege, joka tosin ei ole sieltä isoimmasta päästä. Sen isoisähän on lähes kymmenkiloinen jättikatti (leikkaamaton siis), että ehkä niitä geenejä voisi tuossakin olla.
Alma siirtyi nyt Murun seuraksi makkariin, katsotaan mikä on lopullinen kissajärjestys. Kun Begen pitäminen pikkukissan kanssa on riski eikä sitä voi oikein pitää Siirin kanssa samassa kun se ottaa Siiriltä lättyyn. Murun, Alman ja Nopsun voi laittaa kenen kanssa vaan, mutta Sii, Bege ja penska ovatkin sitten oma lukunsa... Kivaa säätöä. Tarvisin oikeastaan isomman asunnon, niin pääsisin erottelemaan noita tarvittaessa enemmän.
08.09.2010
Voi kuustoista... Kolliaiset ovat kaksikkona aika vaarallinen yhdistelmä; joukossa tyhmyys tiivistyy ihan selvästi. Ainoa iso kasvini on käytännössä entinen nyt kun se kaadettiin, siitä katkottiin latvat ja kaivettiin juuret. Pikkukissa purki koko rullan vessapaperia (se ei onneksi kuitenkaan silpunnut sitä) telineestä ihan vaan siksi kun se on kivaa. Mulla vaan ei jostain syystä ole yhtään niin kivaa...
10.09.2010
Luovutus. Se iso traakki kaadettiin toistamiseen ja tällä kertaa meni juuret poikki. Se siitä(kin) sitten... Jouduin tarkistamaan käsitystäni sen vessapaperin purun suhteen kun sain isomman kollin kiinni itse teossa. Sama se kuka sitä purkaa, ärsyttävää se silti on!
Sivun alkuun
12.09.2010
Naaammm, matolääkettä! Alma ei tosin ollut tästä ihan samaa mieltä minun kanssani ja jouduin hiukan neuvottelemaan asiasta. Lopputulos oli "nainen ja ääni"-demokratia ja se nainen olen minä.
15.09.2010
Ja hyvästit kirjahyllyn päällä olleelle rönsyliljalle, kollikaksikko pudotti sen alas - klirrr! Ja mullat pitkin mattoa. Heräsinkin johonkin yöllä, mutten silloin tajunnut, mikä se oli enkä jaksanut nousta katsomaan. Huokaus. Kai se pitäisi jo uskoa, että kukkien ostaminen tänne on haaveen voitto kokemuksesta...
20.09.2010
Meillä on karvainen jalkapallo, jolla on jalat. Tai oikeastaan niitä on kaksi, jos Muru lasketaan mukaan. Se tosin alkaa jo näyttää pieneltä Alman rinnalla ja minä alan vahvasti epäillä, että se ultran näyttämä pentumäärä oli pahasti alimitoitettu. Ruoka maistuu ja uni myös, mutta laserin perässä jaksaa silti vielä juosta. Pitäisi ottaa itseään niskasta ja ruveta laittamaan pentuhäkkiä sille, ettei käy niin kuin Siirin kanssa viimeksi.
Nipsullakin on jo 58 päivää täynnä ja se kuulemma on jo aika levoton. Ipanat mylläävät mahassa niin, että sen näkee jo pitkälle ja se häiritsee jo Nipsun uniakin. Hehee, voin vaan kuvitella, kun se riiviölauma nousee omille jaloilleen. Voi olla aika vilinä siellä kyllä, saas nähdä mitä muut isot kissat tuumaavat niistä.
21.09.2010
Alma joutui peppupesulle, kun alkoi olla aika törkyisen näköinen hännän alus. Ilmeisesti se ei enää itse taivu ihan putsaamaan sitä. Osa oli silkkaa sitä itseään, mutta osa näytti ikävä kyllä tulleen alempaa. Tänään sillä on koossa 51 päivää. Kun nyt vielä viikko kestettäisiin, niin pennuilla olisi mahdollisuudet selvitä hengissä. Tulee pitkä viikko...
27.09.2010
Lähtee järki tän apinalauman kanssa! Taas meni kännykän laturi, rahapuu on "lievästi" kärsinyt ja joku on natustanut tallikengistä nauhat lähes poikki. Ja jottei tylsäksi tulisi, niin paskasta oli kirjaimellisesti väännetty taideteos ja hiekkiksestä sojotti kymmenen sentin kikkare suoraan ilmaan. Pikkukissalla on maha sekaisin, kun sen oli pakko saada maistaa mamman ruokaa eli nyt sitten syödään sen sijaan Inupektia - taas vaihteeksi.
Sain vihdoin laitettua Almalle pesän (jossa tosin on kaikki muut paitsi Alma) ja tukittua Delttan mökin, ettei käy niin kuin Siirin kanssa viimeksi. Almalla on koossa nyt 57 päivää eli jos nyt muutaman päivän kestäisi vielä. Nipsulla on tänään kasassa 65 päivää eli penskat syntyvät käytännössä ihan koska tahansa, veikkaisin kuitenkin tiistaita tai keskiviikkoa. Se oli varsin rauhallisen oloinen kun kävin sitä eilen katsomassa.
29.09.2010
Se siitä veikkauksesta. Nipsu aloitti 27. päivän puolella ja synnytti lopulta 4 sievää pentua yön aikana, kolme kollia ja yhden tyttelin. Meillä ei onneksi vielä olla niin pitkällä, tänään 59 päivää kasassa ja toivo elää edelleen, että jos vaikka edes viikonloppuun venyttäisi sitä synnytystä. Alma oli eilen aika levoton, tänään se on ollut rauhallisempi. Ruoka ei oikein maistu jostain syystä, olisivatko pennut liikaa tiellä?
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
