Syyskuu| Lokakuu| Marraskuu|Joulukuu
01.12.2010
Herttis sentään. Nyt ollaan jo joulukuussa! Mihin tämä syksy oikein on valunut?! Ilmeisesti pienet kissantassut ovat mystisesti hävittäneet pari kuukautta jonnekin, ei tähän voi olla mitään muuta selitystä.
Harjoiteltiin taas matolääkkeen ottamista ja ilmeet ovat edelleen näkemisen arvoiset. Pitänee vaihtaa Milbemaxiin seuraavalla kerralla niin ei tarvitse säätää kolmea päivää sen lääkityksen kanssa. Harjoiteltiin myös turkin harjausta, kampaa on varsin hauskaa järsiä!
04.12.2010
Uskomattomia riekkupettereitä, vaikka ikää ei ole vielä paljon mitään. Kyytiä saavat pallot, hiiret, huiskat ja minun sukkani. Mihinkään et voi jättää mitään sukkia tai samantien lähtee, hei vain. Ja jos ne löytyvät - pari yksinäistä sukkaa on edelleen ilman paria - ne ovat muuttuneet 18 reiän golfsukiksi. Pennuista on ainakin omasta mielestään tullut Suuria ja Vaarallisia Kissapetoja, kun ne sitten saavat saaliinsa kiinni, niin se raahataan jonnekin turvaan muilta hirmuisen ärinän säestyksellä. Myös omia ruokia pitää vahtia samalla tekniikalla.
09.12.2010
Tänään treeniohjelmassa oli autolla matkustamista ja eläinlääkärissä oloa, kun haettiin ekat rokotukset. Otin pelkät pennut mukaan ja jätin Alman kotiin. Menomatka meni oikein hyvin, ei inahdustakaan kuulunut. Eläinlääkärillä oli kyllä aika pelottavaa, piti vähän täristä ja sähähdellä varmuuden vuoksi. Fritz tosin tuumasi, että kumma paikka, taidanpa tutkia sen joutessani ja kulki pitkin pöytiä maukuen koko ajan. Kun ajeltiin takaisin, piti jo vähän protestoida tyhmää kuljetushäkkiä, mutta ihme kyllä kukaan ei edes yrittänyt raapia itseään sieltä ulos.
10.12.2010
Vaihdoin kissat päikseen kun kyllästyin kuuntelemaan yöllä Alman mourua. Ja mitä sain tilalle? Kaksi kiljuvaa kollia, with Eau de Colli. Olipahan taas nerokas vaihtokauppa; tätä olisi ehkä kannattanut miettiä vähän pitempään... No, penskoilla on ainakin hauskaa kun on enemmän tilaa mellastaa. Ne vetivät koko illan sivuloikalla selkä köyryssä milloin mistäkin kolosta ja loikkivat toisiensa päälle.
12.12.2010
Meni hermot kollien sähläykseen ja heitin Murun makkariin evästyksellä "tuki noiden turvat". Viisi minuuttia ja hiljaisuus laskeutui. Matriarkka on pop.
18.12.2010
Piuuu. Meni sitten sähköt kolmeksi tunniksi. Onpa tosi kivaa olla pimeässä huushollissa, missä on neljä täysväristä kissaa ja niistä kolme on villejä minikissoja. Villit minikissat eivät saaneet joulukuusta, kun totesin ettei se kestä kuitenkaan varttia kauempaa. Ihme kyllä sypressi on vielä hengissä.
20.12.2010
Nyt on puolentoista kilon raja ylitetty, vähän oli huonoja päiviä tässä välissä, mutta nyt on taas painot noususuunnassa. Zooplussan pakettikin tuli vihdoin ja viimein, niin ei tarvitse koko ajan olla veitsen kanssa silppuamassa lihaa noille petoeläimille. Hyvin ne kyllä tunnistavat purkin kannen aukaisuäänen, heti on lauma jaloissa pyörimässä.
23.12.2010
Argh. Mistä näitä "onks pentui mitä maksaa"-tyyppejä oikein sikiää? Onko se niin jumalattoman vaikeaa katsoa sieltä sivuilta pennun status? Jos siinä lukee "myyty", se todennäköisesti tarkoittaa, että se on myyty eikä enää etsi uutta kotia. Omaa nimeä ei laiteta viestiin alle muista yhteystiedoista puhumattakaan, pentu saisi maksaa maksimissaan satasen ja siihen hintaan se pitäisi vielä kuskata jonnekin Perähikiälle. Välillä kyllä tekisi mieli sanoa suorat sanat näille neroille... Näistä "me mietitään vielä"-soittelijoista sentään tietää ettei niistä enää ikinä kuulu mitään.
24.12.2010
Karvanaamat toivottavat kaikille Hyvää ja Rauhallista (tai ainakin jotain sinne päin) Joulua!
29.12.2010
Joulu tuli ja joulu meni... Käytiin hakemassa toiset rokotukset ja sirut penskoille. Nätisti ne osaavat kyllä olla niin autossa kuin lääkärilläkin. Vähän vaan jotenkin surettaa viedä niitä sinne kun tietää, että se tarkoittaa sitä, että ne lähtevät kohta.
02.01.2011
Hiljaisuus on laskeutunut. Fritz lähti ensin Jyväskylään ja nyt Franz sai kodin Sysmästä. Alma vähän ihmettelee kun pennut häviävät ja pikkutytöllä on tylsää kun leikkikaverit lähtivät, joten se kiusaa nyt sitten isompia kissoja. saapa nähdä miten tästä eteenpäin...
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
