Yleistä	Rotuinfo	Hoito-opas	RuokintaFAQ	Apteekkiapu	Myynti-info

HISTORIA
(© T.Sahlberg/FIN*Kehrääjän)

Viikinkikissan, vuonojen karussa ilmastossa luonnonvalinnalla syntyneen norjalaisen metsäkissan tarkkoja esi-isiä ei tunneta. Luultavasti se on viikinkien ryöstöretkiltään mukanaan tuomien pitkäkarvakissojen ja paikallisten lyhytkarvakissojen risteymä, joka aikojen kuluessa sai rauhassa jalostua roduksi, joka nykypäivänä on valloittanut niin monen kissanystävän sydämen.

Viikinkiaikoijen urotöiden ja kaukomatkojen jälkeen norjalainen metsäkissa tyytyi elelemään maalaistalojen läheisyydessä arvostettuna hiirestäjänä. Vasta 1930-luvulla muutamat norjalaiset kissankasvattajat alkoivat kiinnostua rodusta. Se oli jo siinä vaiheessa alkanut kadota maalaismaisemasta. Risteytyessään eurooppalaisen lyhytkarvan kanssa, rotu oli vähällä kuolla sukupuuttoon.

Ensimmäisen kerran norjalainen metsäkissa oli esillä 1938 Oslossa pidetyssä kissanäyttelyssä. Se herätti siellä suurta kiinnostusta, mutta samana vuonna alkanut II-maailmansota aiheutti sen, että rodun määrätietoinen elvyttäminen ja jalostaminen aloitettiin uudestaan vasta 1960-luvun lopulla. Vuonna 1977 norjalainen metsäkissa tunnustettiin omaksi rodukseen FIFéssä ja se sai rotumääritelmän. Rotumääritelmän esikuvana oli kissa nimeltä Pans Truls.

Suomeen norjalainen metsäkissa rantautui ensimmäisen kerran 1979 ja ensimmäinen pentue syntyi kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1981.
Sivun alkuun

KUVAUS

Norjalainen metsäkissa on suurikokoinen, vankkaluustoinen ja -tassuinen kissa. Se on korkeajalkainen ja pitkävartaloinen. Takajalat ovat etujalkoja korkeammat. Tuuhea, pensasmainen häntä on pitkä ja sen tulisi ulottua ainakin lapaluihin saakka.

Norskin pää muodostaa tasasivuisen kolmion. Korvat ovat suuret ja sijoittuneet niin, että niiden ulkoreunat seuraavat kolmion linjaa. Tunnusomaista ovat pitkät karvat korvien sisäpuolella sekä ilvestupsut korvien kärjissä. Silmät ovat avoimet ja hivenen vinot. Kaikki silmien värit on sallittu. Profiili on pitkä ja suora.

Turkki on puolipitkä ja kaksinkertainen. Se muodostuu villavasta, tuuheasta alusturkista ja pitkästä, vettähylkivästä päällysturkista. Kissalla on selvästi erottuva kauluri ja "pussihousut" sekä pensasmainen tuuhea karvoitus hännässä. Kerran vuodessa norjalainen metsäkissa tiputtaa turkkinsa, silloin sillä ei ole pitkää karvaa oikeastaan muualla kuin hännässä. Kaikki turkin värit ovat sallittuja lukuunottamatta naamiovärejä, suklaata ja lilaa.

Norjalainen metsäkissa on täysikasvuinen vasta noin 3-4 vuotiaana. Aikuinen uros painaa 5-8 kiloa ja aikuinen naaras 3-5 kiloa. Kastroidut kissat voivat painaa enemmän.

Luonteeltaan norjalainen metsäkissa on leikkisä ja seurallinen. Se on yleensä aina siellä missä tapahtuu ja mieluiten tapahtumien keskipisteenä. Tarkoitti se sitten leikkimistä sanomalehden sivujen välissä, tassua taikinakulhossa tai makaamista olohuoneen parhaalla katselupaikalla. Se on myös hyvin kekseliäs ja älykäs. Se oppii helposti noutamaan sille heitettyä lelua ja onpa muutama rodun edustaja ansioitunut kissa-agilityssäkin.

Lyhyessä ajassa norjalainen metsäkissa on kaupunkilaistunut. Se viihtyy erinomaisesti sisäkissana, kunhan sille järjestetään tarpeeksi virikkeitä (kiipeilypuu, leluja ja leikkiä). Se on myös helppo opettaa kulkemaan valjaissa. Verkotettu parveke tai pihalle rakennettu ulkoilutarha ovat myös toimivia ja turvallisia ulkoilumuotoja norskille.
Sivun alkuun

STANDARDI
Hyväksytty FIFe GA 29/5/99, voimassa 01/01/00 alkaen, © Suomen kissaliitto SRK ry.

Yleistä	Koko	Suuri
Pää	Muoto	Tasasivuinen kolmio. Profiilista katsottuna hyvän pituinen, otsa hieman pyöristynyt; pitkä, suora profiili ei sisäänpainaumaa (=stoppia).
	Leuka	Vahva
Korvat	Muoto	Suuret, tyvestä riittävän leveät, teräväkärkiset, joissa pitkiä karvoja sekä kärjissä ilvestupsut.
	Sijainti	Korkealle sijoittuneet ja avoimet, niin että korvien ulkolinjat jatkavat pään linjaa alas leukaan asti.
Silmät	Muoto	Suuret ja hyvin avoimet, ovaalin muotoiset; hieman vinosti sijoittuneet.
	Ilme	Valpas ilme
	Väri	Kaikki värit sallittuja turkin väriin katsomatta.
Vartalo	Rakenne	Pitkä, vankkarakenteinen, vahva luusto.
Jalat	Tassut	Vankat, korkeat jalat; takajalat korkeammat kuin etujalat.
		Suuret, pyöreät, sopusuhtaiset jalkoihin nähden
Häntä		Pitkä ja pensasmainen; pitäisi ylettyä vähintään olkapäille asti, mutta mieluummin niskaan asti.
Turkki	Rakenne	Puolipitkä; villavaa alusturkkia peittää vettähylkivä päälyturkki, joka koostuu pitkistä, karkeista ja kiiltävistä karvoista peittäen selän ja kyljet. Täydessä turkissa olevalla kissalla on paidanrintamus, tuuhea, röyhelömäinen kauluri sekä takajaloissa pussihousut.
	Väri	Kaikki värit ovat hyväksyttyjä, mukaanlukien kaikki värit valkolaikulla, paitsi naamiokuviot, suklaa, lila, kaneli (cinnamon) ja beige (fawn). Kaiken kokoiset valkoiset laikut turkissa ovat sallittuja: valkoinen laukki, valkoinen medaljonki, valkoista rinnassa, valkoista mahassa, valkoista tassuissa, jne.
Virheet	Yleistä	Liian pienet ja sirorakenteiset kissat.
	Pää	Pyöreä tai neliskulmainen; sisäänpainauma profiilissa.
	Korvat	Pienet korvat
		Sijoittuneet liian kauas toisistaan.
		Sijoittuneet liian lähelle toisiaan.
	Jalat	Lyhyet jalat
		Hennot jalat.
	Häntä	Lyhyt häntä
	Turkki	Kuiva turkki; helposti takkuuntuva/takkuinen turkki.
		Liian silkkinen.

PISTEYTYS

Yhteensä		100 pistettä
Pää	Yleismuoto, nenä, profiili, leukaperät ja hampaat, leuka	20
Korvat	Muoto, koko ja sijainti	10
Silmät	Muoto, ilme	5
Vartalo	Muoto, koko, luuston rakenne, jalat, tassujen muoto	25
Häntä	Pituus ja muoto	10
Turkki	Laatu, rakenne, pituus	25
Kunto		5

Huomioitavaa	Turkista arvioidaan vain rakenne ja laatu.
	On huomioitava myös, että metsäkissa kehittyy erittäin hitaasti.
	Täysin kehittyneillä uroksilla on leveämpi pää kuin naarailla.
	Turkin pituus ja pohjavillan tuuheus vaihtelee vuodenajoista riippuen.
	Pennuilla saattaa kulua jopa 6 kk kehittäessään päälyturkkia.

Sivun alkuun

mari@karvanaaman.fi