Marraskuu| Joulukuu| Tammikuu| Helmikuu
01.12.2014
Awwww. Kyllä pentujen kehräys on vaan ehkä maailman suloisin ääni. Nämä ovat vähän kummia pentuja, ekat pennut jotka eivät ole kertaakaan sähisseet kun menee häkille niitä katsomaan. Yleensä silloin kun niillä aukeaa silmät, ollaan niin Huljaa ja Vaalallista että, pihistään pikkukeuhkojen koko voimalla. Samoin kun ne ottaa syliin, niin ovat ihan iisisti; mustat jopa nukahtavat siihen, etenkin Jakobus jota piti vähän avittaa alkuun syömisessä. Raitakissat saattavat ensin vähän protestoida, mutta parin naukun jälkeen nekin vaan killittelevät jättiläissilmillään.
04.12.2014
Kummia pentuja, osa x. Yleensä noilla ipanoilla tuntuu olevan vakiotissit, joihin ei muilla ole asiaa. Nämä näemmä vaihtavat ihan sujuvasti ja iskevät kiinni siihen mitä mahasta sattuu löytymään. Ilmeisesti alkuhässäkkä sai ne vähän muuttamaan käytöstään. Ne myös ovat jotenkin kehittyneemmän oloisia kuin samanikäiset ovat aikaisemmin olleet, selvästi jo jaloillaan ja silmäthän näillä oli kaikilla auki jo 4pv iässä kun normaalisti ne aukeavat paljon myöhemmin. Melkein väittäisin, että se on maksimissaan viikko ja sitten mennään, pitänee tehdä vielä turvallisuustarkistus ettei niille ole mitään hankalia koloja. Sohvan altahan niitä joutuu kuitenkin pyydystämään, se on sanomattakin selvää. Tätä vauhtia pitää muuten myös miettiä kohta kiinteitä, mutta vähintään viikko siihen - tai mistä sitä näitten kohdalla tietää...
07.12.2014
Hirmuinen MIIII! Kappas vaan, musta penska makoilee olohuoneen matolla. Onkohan se ihan itse päässyt siihen vai onkohan sitä avitettu? Teoriassa se alkaa olla sitä kokoluokkaa, että se voisi ehkä päästä häkistä itsekin, mutta minusta sen koordinaatio ei ihan kyllä vielä riitä.
09.12.2014
Aha - ei se musta näemmä päässyt häkistä itse vaan sitä vähän autettiin. Frida on selvästi sitä mieltä, että ei Iines niitä osaa hoitaa, joten hoidanpa sitten itse. Se kiikutti raitapenskan eteiseen kuljetuskoppaan, missä se tykkää nukkua. Ei hyvä lainkaan, jos roudaaminen jatkuu, koska se tietää ongelmia pentujen syömisen kanssa. Täytyy miettiä mitä tuolle tekisi.
11.12.2014
Sydäri. Väestönlaskenta aamulla tuotti vain kolme pentua ja Fridan vakipaikat oli kaikki tyhjät. Mistään ei kuulu mitään ja sininen kissa katselee ihan tyytyväisenä olkkarin lattialla, että "en mä mitään ole tehnyt, älä mua katso." Raivokas kaivaminen tuotti kuitenkin tulosta ja raitakissa löytyi tyytyväisenä nukkumasta häkkiä peittävien peittojen välistä. Huh... Onneksi se ei ole tajunnut viedä pentuja esim. kirjahyllyn taakse, siinä olisi tautinen purkaminen. Jonkun pentueen kanssa muuten tehtiin sitäkin, en kyllä muista minkä.
Penskat alkavat oppia kissojen taitoja, ne alkavat jo peseskellä itseään ja kaikki istuvat jo ihan sujuvasti. Käveleminen ei vielä ole ihan helpointa hommaa, mutta liike lisääntyy päivä päivältä ja uteliaisuus myös. Ne kärkkyvät häkin ovella vähän sen näköisinä, että tuolla voisi olla kivaa, mutta vielä ei uskallus riitä. Ne myös tulevat (hereillä ollessaan) häkin ovelle vastaan kun menee katsomaan niitä.
12.12.2014
Järkyttävä migreeni ja "tuplaemon" sekaantuminen kuvaamiseen aiheutti sen, ettei pennuista ole nyt yksilöllisiä 3-viikkoiskuvia. Ehkä ensi viikolla sitten...
13.12.2014
Ensimmäinen nälkäinen petoeläin on saatu syömään. Joonatan veti kananjauhelihaa ja kermaviiliä oikein antaumuksella. Muut eivät vielä oikein tajua kiinteästä mitään, mutta tuolle näyttää maistuvan. Niillä on jo pienet hampinnysät tulossa, kulmureista näkyy jo pikku piikit.
15.12.2014
Jaahas, sitten mennään. Kovaa. Fridan raahailuista oli se hyöty, että kun ne eivät halunneetkaan olla kopassa niin ottivat sitten käpälät alleen ja häipyivät sieltä - Fridan suureksi harmiksi. Hirmu duuni roudata niitä eikä ipanat arvosta sitä yhtään. Ruokakupille on tullut yksi pentu lisää, Jeremias osaa myös syödä itse. Meni hermot niitten neulakynsiin ja nipsnaps, eipähän mene enää...
18.12.2014
Hehehee, nyt ne keksivät, että käpälillä pääsee paitsi eteen, myös ylös. Boing-boing-boing, pomppivat jalat suorina kuin ketut hangessa. Myös köyryselkävillityksen alkeet alkaa olla hallussa, samoin vaanimisen perusteet. Huonompi homma vaan, että minä näytän olevan vaanilistalla ykkösenä.
Opeteltiin viime yönä ihmisen kanssa nukkumista. Siinähän on kaksi asiaa, mitkä pienen kissan pitää oppia. Ensinnäkin se ettei yöllä melskata; omiaan saa puuhastella kunhan pitää päänsä kiinni eikä esitä norsua posliinikaupassa. Toisekseen se, että viereen saa tulla, mutta päälle ei ja jos tulee viereen, niin siinä nukutaan sivistyneesti eikä pyydystetä käsiä tai jalkoja. Peiton alle tunkeminen ei myöskään ole kovin toivottavaa, koska se kutittaa. Toki jos sitten osaa olla siellä nätisti kuten Siiri eikä pyöri ja hyöri, niin sekin käy.
21.12.2014
Kaikki ipanat syövät nyt kiinteitä ja nähtävästi myös vessa alkaa kiinnostaa. Ainakin kaksi on bongattu laatikolta ihan asiallisissa toimissa, hyvä juttu. Vähän kiirettä pitää, täytyy koittaa taas napsia kuvia niistä...
27.12.2014
Laatikkosiistejä ipanoita ja joulukin meni siivosti, olkoonkin ettei esim. joulukuusta laitettu lainkaan niille houkuttimeksi. Kovasti ne kasvavat ja ovat jotenkin hirmu kehittyneen oloisia ikäisikseen, ihan kuten ovat olleet koko ajan. Ne kiipeilevät jo ihan sujuvasti sohvalle, hyppivät sieltä alas - meno on sellaista mitä yleensä pari viikkoa vanhemmilla. Toki iän huomaa siitä, että ne hyytyvät nopeammin ja sitten kuorsataan kasassa (yleensä 4 x pentu ja 2 x aikuinen, kaikki samassa läjässä). Silmätkin alkavat ottaa oikeaa väriä jo ja kun kasvukausi on tässä vaiheessa, niin nyt voidaan alkaa tapailla mahdollisia uusia omistajia.
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
