Maaliskuu|Huhtikuu|Toukokuu|Kesäkuu|Heinäkuu|Elokuu
1.4.2007
Aprillia, syö silliä, äläkä päästä niitä helkutin pikkunoitia huitomaan ovenrakoon höyhenrisuineen, koska siitä seuraa kissajahtia rappukäytävässä (onneksi vain yksi kissa).
Siiri syö minusta ihan vapaaehtoisesti enemmän kuin yleensä. Ei siis mitenkään järin paljon nytkään, mutta vähän kuitenkin. Menis nyt äkkiä pari viikkoa, niin näkisi kiimaileeko se kunnolla uudestaan vai jättääkö väliin ja kuinka nisille käy kolmen viikon jälkeen.
4.4.2007
Ovelaa. Siirille on Turun näyttelyn jälkeen tullut 200g lisää painoa. Näinköhän olisi katti tiineenä...
Käytiin Meilin kanssa eläinlääkärissä hakemassa rokotukset ja kuvauttamassa häntä, kun sen pää on vähän jäykkä. Häntä on ihan kunnossa, viimeiset nikamavälit vaan ovat sen verran ahtaat, ettei hännänpää mahdu kunnolla taipumaan. Nytpähän on sitten röntgenkuva näytettäväksi kaikille niille valittajille, jotka väittävät, että sillä on knikki - ei muuten ole.
6.4.2007
"Kissa on niin helppo lemmikki". Onpa tosiaan... Hyvin tyypillisesti juuri silloin, kun mitään oikeaa eläinlääkäriä ei ole saatavilla kun vasta pääsiäisen jälkeen, Siiri on raapinut päänsä auki. Tästä nyt selvitään vielä omin avuin, mutta jos tuo raapiminen jatkuu, niin pakko se on kai taas lähteä morjestamaan Serban-setää. Tämä on taas näitä mystisiä juttuja; mikään ei ole muuttunut, ei ruoka, ei ympäristö ja raaputi raaputi... Täytynee koittaa jos Viacutanilla ja b-vitamiinilla saisi jotain muutosta aikaiseksi. Ärsyttää.
9.4.2007
Normaalisti olen tottunut käymään Meilin kanssa näitä "mamman ruoka - kissan ruoka"-keskusteluja, mutta nyt huomaan käyväni niitä ultranirson Siirin kanssa. Opin myös sen, ettei kannata edelleenkään luottaa siihen, ettei se ultranirso otus voisi käydä käpälöimässä minun sapuskojani; siihen näyttäisi riittävän parin minuutin roskienvientireissu. Siiri tuli ovella vastaan huuliaan nuoleskellen ja kas kummaa, jäähtymään jätetty lambin ulkofilepala löytyikin järsittynä versiona lattialta. Myös graavilohi oli neidin mielestä hyvää. Vippasin kissanlautaselle palan, kun kyllästyin kerjäämiseen ja ajattelin, että eihän se sitä kuitenkaan syö, mutta hyvin upposi. Tämän aamun perusteella neiti on kahdessa viikossa ottanut 300 grammaa lisää painoa (siis 10% alkupainosta!!!) ja veikkaan vahvasti, että ipanoita on tiedossa.
11.4.2007
Kollista on tullut ihan köllikolli. Se vaan köllöttelee selällään ja odottaa, että joku tulisi rapsuttamaan mahasta. Sitten kun mahaa rapsutetaan, se ottaa etukäpälillä käden vangiksi ja alkaa nuolla sitä. Kuseskelu ja huutaminen on loppunut tyystin sitten astutuksen, mikä on minusta vähän yllättävää - jotenkin kuvittelin, että astuminen laukaisisi jonkinlaisen "olen Suuri Kolli"-efektin ja kuseskelu vaan pahenisi. Mutta en valita, parempi näin. Ilmoitin sen myös norskiyhdistyksen siitosuroslistalle, saas nähdä, koska ne saavat aikaiseksi laittaa sen listalle.
Siiri aloitti juoksemisen 1.1.2007 ja on juossut lähes kellon tarkkuudella kahden viikon välein, lukuunottamatta nyt tätä viimeistä juoksua, jonka ilmitulo myöhästyi kaksi päivää. Jos kalenteria katsotaan, niin Siirin olisi pitänyt alkaa juosta 8.4. tai viimeistään eilen, mutta mitään oireita siihen suuntaan ei ole eikä kollinkaan reaktioista voi päätellä mitään kiimaan viittaavaa. Loistava juttu!
Sivun alkuun
Kollilla on taas korvat auki, mutta johan edellisestä kerrasta onkin varmaan kuukausi. Tuo huomisen ja ylihuomisen työreissu Lappeenrantaan avaa ne kokonaan, täytyykin muistaa sanoa kissavahdille, että laittaa rasvaa niihin. Toivottavasti Siiri ei vedä herneitä nekkuun kuten tammikuussa, en kaipaa yhtään ripuloivaa kissaa huusholliin.
13.4.2007
Tulipahan käytyä Etelä-Karjalassa... Kollilla (kuten arvasinkin) on korvat auki, Siiri näyttäisi olevan jokseenkin kunnossa. Ihme pallomaha sillä on, ei ole varmaan kahteen vuorokauteen sitten viitsinyt käydä vessassa tai muuten vaan turvottaa. Nisissä ei ole havaittavissa mitään muutosta tai sitten en vaan osaa katsoa oikein eli odotan enemmän kuin mitä näen. Tarvinnee nyt vähän seurata, ei sen kyllä vielä pitäisi ruveta palloilemaan. Ehkä voisi harkita ultraa parin viikon päästä, jos ei mitään selkeää muuta merkkiä ilmene ja vaikka ilmenisikin - voihan siitä kuvasta sitten arpoa, että joo, kaksi pentua on tulossa eikun viisi eikun seitsemän eikun sittenkin kaksi...
RUROKin vahvarikin tuli tänään ja meillä on näemmä Minna Krogh tuomarina. Sinänsä ihan mielenkiintoista katsoa, mitä hän sanoo, koska Meili on kasvanut himpun verran siitä, kun se edellisen kerran oli Minnan pöydällä. Vaikka onhan se vieläkin pikkukatti, ei edes vuotta vielä. Jotenkin sen vaan tuppaa välillä unohtamaan, kun se on kuitenkin sen verran painava ja iso.
14.4.2007
Kostaja-Kolli iski eilen illalla, kun loikoilin sohvalla katsomassa telkkaria. Se on kyllä ennenkin merkkaillut telkkarin taustaa, mutta tässä ei ollut kyse enää mistään merkkailusta vaan tämä oli ihan selkeä mielenosoitus parin päivän poissaolosta. Katti hiipparoi telkkarin taakse ja alkoi lorottaa ja sitähän tuli ja tuli ja tuli - vasta kun menin ihan viereen karjumaan ja läiskimään käsiä yhteen, niin tajusi häipyä. Ainoa positiivinen puoli tässä oli, että telkkarin takana on pienet merkkaussuojat (sanomalehti+pyyhe), joten siivottavaa ei määrästä huolimatta tullut ihan hirveästi. Stana, sitä varten tässä huushollissa on enemmänkin laatikoita, että niitä käytettäisiin, mutta ei...
16.4.2007
Pikainen vilkaisu Siirin mahan alle toi tulokseksi aavistuksen verran punoittavat nisät eli jokseenkin tasan kolme viikkoa astutuksesta alkaa näemmä muutosta tapahtua. Tällä viikolla en sitä kyllä ehdi viedä mihinkään, mutta voisin varata ultran ensi viikolle, niin voisi sitten aloittaa sen arpomisen pikkukattien lukumäärästä. Kollikin oli lisätty norskiyhdistyksen siitosuroslistalle, hyvä hyvä.
18.4.2007
Plääh... Kissanpesupäivä olisi edessä. Onneksi ei ole ihan pakko pestä kuin yksi kissa (paskahäntäkolli, miten se onnistuukin aina saamaan jätöksiä häntäänsä), mutta kaksi muutakin näyttää kyllä aika kulahtaneilta. Saas nyt nähdä, mitä sitä viitsii iltapäivällä tehdä noitten kanssa.
Sivun alkuun
19.4.2007
Enpä sitten eilen ehtinyt, jaksanut enkä viitsinyt pestä Meiliä, mutta nyt on taas näyttelykelpoinen kissimirri. Pesu meni oikeastaan yllättävän hyvin, kun selitin kollille koko ajan, että nyt siitä tulee hieno ja komea kolli ja tuomarikin kehuu, kun on niiiin hieno musta märkä turkki - kolli seisoi sievästi aloillaan eikä yrittänyt livistää mihinkään kuten tavallista. Miehinen turhamaisuus... ;) Vähän tosin käytiin taas keskustelua perstakkujen siivouksesta sekä kuivauksesta (Meili ei tykkää föönistä), mutta julma mamma vaan otti takut auki ja kuivasi kollinkuvatuksen märmätyksen säestyksellä.
Siiri näyttää ihan kujakissalta, mutta ei viitsi stressata sitä pesulla vaikka tarvetta ehkä olisikin, harjaus saa riittää nyt kun ei tarvitse olla näyttelykunnossa. Murullekin tekisi pesu ihan hyvää, mutta kun sen peseminen ei ole mikään ihan helppo homma kuivauksesta nyt sitten puhumattakaan. Hmmm... Ei jaksa tapella.
21.4.2007
Näyttelyssä Helsingissä. Huomaa kyllä selvästi, koska näyttelyjärjestäjät tekevät hommaa rahan kiilto silmissään; haalitaan paikalle aivan liikaa kissoja ja jätetään miettimättä, miten organisointi hoidetaan siten, että näyttely saadaan vietyä kunnialla läpi. Paneeli alkoi lähes kaksi tuntia myöhässä, tuomarit istuivat varmaan tunnin turhaan odottamassa paneelipöydässä kun järjestäjät kuuluttelivat kadonneiden(!) papereiden perään. Eikä tietenkään toiveitakaan, että näyttely olisi päättynyt ajallaan klo 20; monet järjestäjäthän saavat näyttelyn lopetettua jo ilmoitettua aikaisemmin.
RUROKin kannattaisi kyllä seuraavalla kerralla joko vaihtaa organisaattoreiksi sellaiset henkilöt, jotka pystyvät vetämään näyttelyn sovitussa ajassa läpi tai rajoittaa kissamäärää, kuten muutkin tekevät - se on sitten näytteilleasettajien ongelma, jos eivät kykene ilmoittamaan ajoissa kissaansa näyttelyyn. Tämän pituiset näyttelyt lähentelevät jo eläinrääkkäystä, varsinkin kun olosuhteet olivat mitä olivat (ahdasta kuten aina ja lisäksi törkeän kuuma, kollillakin oli ihan selvää nestehukkaa havaittavissa).
23.4.2007
Meilillä on tänään synttärit, täytyy varmaan kokeilla, jos se haluaisi jotain herkkuja. Tosin tällä hetkellä raksut on herkkua, ei oikein kinkut ja katkaravut jaksa kiinnostaa. Varasin sitten Siirille ultran perjantaiksi. Toisaalta ehkä vähän turhaa, koska tarkkaa tulosta siitä ei kuitenkaan saa, mutta toisaalta näkee ainakin varmasti, onko siellä masussa jotain vai ei.
24.4.2007
Huh, Murun leuka on näemmä taas villiintynyt, kun en ole muistanut pyyhkiä sitä säännöllisesti. Mustaa töhnää lähti taas urakalla irti, mutta oli näemmä ehtinyt yhden pikku finnin kehittää jo. Jos ei muu auta, nappaan sen mukaan samalla kun vien Siirin ultraan, niin saa lekuri katsoa tarviiko sille tehdä mitään. Olisi kiva tietää, mistä tuo akne oikeasti tulee, sapuskasta vai mistä. Siirillä se on selkeästi hormonaalista, koska ennen tiineyttä sitä ei ollut, mutta Muru on kastraatti.
27.4.2007
Neljä viikkoa, 700 grammaa ja 3-5 pentua ultrassa. Serban naureskeli, kun totesin kissan ottaneen tuon verran painoa, että kymmenen ipanaa tulee tuolla vauhdilla. Ehkä Siirin omakin massa kasvaa tästä eikä kaikki ole vain pentujen painoa, muuten on kyllä tulossa ihan järkyttävän kokoisia pentuja. Tosiaan ainakin kolme pentua on tulossa, kun ne näkyivät kaikki samassa kuvassa, mutta mahdollisesti myös pari lisää - ultra kun on tarkimmillaankin epätarkka. Olisi jo toukokuu...
28.4.2007
Tuholista vaan pitenee... Siiri on jo aiemminkin järsinyt kelloradion antennijohtoa, minkä takia se oli käärittynä kiepille kelloradion alle. No, kattipa kävi kaivamassa sen sieltä ja puri sen kokonaan poikki (tai jäi siitä 2.5 senttiä törröttämään kelloradion takaa ja sekin vähä varmaan häviää kohta). Makkarin verhoja on jo kokeilumielessä käyty koittamassa, mutta vielä ei ole otettu koko tarzan-arsenaalia käyttöön.
30.4.2007
Kollipojalla on mahassa jotain ongelmaa. Sillä on ollut maha vähän löysällä viikon verran ja eilen, kun siivosin laatikoita, se tietty singahti lootalle saman tien kun sain sen siivotuksi ja väänsi läjän siihen. Nostin kasan pois ja pistin pussiin ja solmiessani pussia kiinni se "hajosi" pussia vasten paljastaen muutamia kirkkaita veripisaroita. Jätin eläinlääkärille soittopyynnön; katsotaan mitä mieltä ammattilainen on tästä. Sillähän voi olla ihan vaan paha stressi, kun Siiri on aika äreä ja Muru on hiukan sekaisin tästä kaikesta ("laumanjohtajan" asema uhattuna Siirin tiineyden takia) ja ne hyökkivät ristiin toistensa kimppuun.
Siiri on huonolla tuulella, se nappasi tänä aamuna kahdesti sormesta kiinni - ei mitenkään kovaa, mutta kuitenkin. Meiliä ei voi päästää sen lähelle, koska se saa turpiinsa saman tien. Murun kanssa ne nyt ainakin vielä mahtuvat nukkumaan vierekkäin, mutta välien kiristymistä on havaittavissa. Voi olla, että katson taas omiani, mutta minusta Siiri on kasvanut muutenkin kuin mahasta; se on lähes yhtä korkea kuin Meili ja minusta se on pidentynytkin hiukan, koska häntä näyttää vielä tavallistakin lyhyemmältä. En tiedä olisiko sillä sitten kasvukipuja tai tiineydestä johtuvia kipuja tai siihen liittyviä "PMS-oireita" hormonien takia. Välillä se jo kävi taas puskemassa ja kehräämässä, mutta nyt taas irvistellään eikä haluta sosialiseerata lainkaan. Kumma elukka.
Sivun alkuun
mari@karvanaaman.fi
